Tervetuloa Nuorisovaaleihin Eurooppaan

Suomen Nuorisoyhteistyöliitto järjestää varjovaalit ala- ja keskiasteen kouluissa kaikkialla Suomessa Euroopan parlamentin vaaleissa.

Sosiaalisen median vaikutusvallasta vaaleissa on puhuttu paljon, meillä ja muualla. Nuorten vaaleissa tulosten perusteella somen rooli korostuu. Varttuneemmille äänestäjille perinteiset uutislähteet kuten television ajankohtaisohjelmat ja sanomalehdet ovat edelleen tärkeitä, ja he myös osallistuvat aktiivisesti vaalitilaisuuksiin kohdaten siellä ehdokkaita kasvokkain. Nuoret aikuiset puolestaan saavat yhä suuremman osan poliittisesta informaatiosta Facebookin ja Twitterin kautta, jossa ehdokkaat ovat aktiivisesti läsnä.

Tätäkin nuoremmat, teini-ikäiset tulevat äänestäjät kuitenkin liikkuvat kanavissa joita ei vielä ole otettu haltuun vastaavasti. Tieto leviää ensisijaisesti kaveriketjuissa, muun muassa meemejä hyödyntäen. Ongelmaksi on usein nähty lähdekritiikin puuttuminen ja suoranainen valetieto. Nuoremmat sukupolvet tuskin koskaan palaavat “virallisten” uutislähetysten pariin. Sen vuoksi onkin yritetty luoda työkaluja kuten Datavaalit, joka kerää Facebook ja Twitter syötteitä yhteen jolloin myös ehdokkaiden vertailu helpottuu.

Perinteinen äänestäminen vaalikahveineen muutaman vuoden välein ei ehkä nuoremmalle polvelle avaudu niin merkityksellisenä ja juhlavana kokemuksena. Toisaalta sähköisessä äänestämisessä on omat ongelmansa muun muassa tietoturvan ja todennettavuuden suhteen. Nuoret sen sijaan ovat innokkaita osallistumaan erilaisiin kyselyihin ja kampanjoihin somessa.

Esimerkiksi erilaiset adressit ja kansalaisaloitteet vetoavat suoruudessaan. Selkeä menestys ja suoran demokratian voimannäyttö oli tasa-arvoinen avioliittolaki, joka tuli eduskunnan käsittelelyyn kansalaisaloitteen kautta. Suuria määriä allekirjoituksia on kerännyt muun muassa Pelikoneet pois kaupoista!-aloite, jonka tavoitteena oli vähentää rahapelien aiheuttamia haittoja. Se ei edennyt eduskuntaan mutta onnistui herättämään runsaasti keskustelua aiheesta ja osaltaan varmasti vaikutti pelikoneiden määrän vähentämiseen.

Aloitteet ja vetomuukset eivät kuitenkaan sido poliitikkoja, eivätkä ne syrjäytä äänestämisen merkitystä. Lopulta lait säätää eduskunta eli sinne vaaleilla valitut kansanedustajat.

Vaaliprosessi

Nuorilla äänestäjillä on yleensä vähemmän tietoa vaaliprosessista ja he sanovat todennäköisemmin, että siitä on vaikea löytää tietoa. Heillä on kuitenkin online-resursseja miellyttävämpi kuin vanhemmilla äänestäjillä.

Rekisteröinti

Nuoret liikkuvat usein joko opiskeluun tai töihin. Tämä voi vaikeuttaa osoitteen osoituksen toimittamista, rekisteröintiä tai rekisteröinnin päivittämistä. Se myös vähentää heidän todennäköisyyttä saada äänestäjien tietokortti (VIC).

Mobilisointi

Nuoret äänestäjät eivät todennäköisesti osallistu vaalipolitiikkaan poliittisten puolueiden ja ehdokkaiden aktivoinnin tai perhesosiaalin kautta.

Pysy Ajan Tasalla Uutiskirjeemme Kautta

Meistä

Alle 18-vuotiaat nuoret opiskelijat saavat kokea todellisen äänestystilanteen, ja liitto kokoaa yhteen nuorten äänet valtakunnallisesti. Nuorisovaalien kansallinen tulos julkistetaan viisi päivää ennen varsinaisia Euroopan parlamentin vaaleja.

Uusimmat Blogiamme

Poliittiset nuoret

Nuoret voivat olla luova voima ja dynaaminen lähde kestävälle innovaatiolle. he kohtaavat kuitenkin myös köyhyyttä, koulutuksen esteitä ja rajallisia työllistymismahdollisuuksia ja -mahdollisuuksia. Poliittisen osallistumisen alalla kelpoisuus kansallisiin parlamentteihin alkaa vähintään 25-vuotiailta. 1,65% parlamentin jäsenistä ympäri maailmaa on 20-vuotiaita ja 11,87% on 30-vuotiaita. Parlamenttien keskimääräinen ikä on maailmanlaajuisesti 53 vuotta (naispuolisten parlamentin jäsenten 50 vuotta vanha). […]